Harrastepoikien ensimmäinen peli

Kahden kuukauden harjoittelun jälkeen oli aika lähteä pelaamaan oikeaa joukkuetta vastaan. Osa pojista oli vielä viettämässä kesälomiaan ja kentällä selvisikin, että joukkueemme oli paitsi huomattavasti kokemattomampi, myös pienempi. Onneksi vastustaja osoitti heti reilun pelin henkeä ja lainasi meille toisen maalivahtinsa. Niinpä joukkojamme pääsi vahvistamaan hieno mies ja loistava maalivahti Erik.

Peli alkoi varsin tasaväkisesti. Palloa pelattiin molemmissa päissä ja tiukkoja tilanteita syntyi rutkasti. Kuffen osasi kuitenkin hyödyntää Vepsun puolustuksen ajoittaisen herpaantumisen ja sai tehtyä muutaman maalin. Tauolle siirryttiin 3-0 tappioasemassa.

Toisella puoliajalla Vepsun pelissä alkoikin näkymään joukkueen pieni koko ja pelikokemuksen puute. Väsymys alkoi painaa jaloissa, eikä juoksemisesta ollut tulla enää mitään. Aivan mahtavasti pojat kuitenkin taistelivat loppuun saakka ja vaikka lopputulos olikin niin sanotusti paljon-nolla, niin nämä pojat jättivät kyllä aivan kaiken kentälle ja jaksoivat loppuun saakka yrittää.

Tavoitteena oli, että vaikka tulisi mikä tilanne, niin pidetään hermot kasassa, ei luovuteta, eikä aleta syyttelemään omia pelaajia tai haukkumaan tuomaria tai vastustajia. Toinen tavoite oli pelata yhdessä, joukkueena: hyökätä yhdessä ja erityisesti puolustaa yhdessä, toinen toistaan auttaen. Molemmat tavoitteet saavutettiin, jopa ylitettiin, myös tukalien tilanteiden hetkillä. Mahtavaa pojat! Suuret kiitokset myös hienosta kannustuksesta, jota tuli niin yleisöstä kuin jopa vastustajan vaihtopenkiltä!